10 faktaa asbestista

10 faktaa asbestista

1. Asbesti on hengitettynä jopa hengenvaarallista

Vanhojen talojen rakenteissa lymyilevä, remonttien yhteydessä pelottavaa päätään esiin nostava asbesti on terveydelle erittäin haitallinen aine. Syy tähän piilee asbestimineraalien kuitumaisessa rakenteessa. Ihmisen puolustusjärjestelmä ei pysty suojautumaan ohuita, pitkänomaisia asbestikuituja vastaan ja on siksi kyvytön estämään niiden keräytymistä elimistöön. Terveyshaittoja syntyy siksi, ettei asbesti poistu elimistöstä.

Pääasiallinen tapa altistua asbestille on asbestipölyn hengittäminen. Asbesti on itse asiassa melko lailla vaaratonta niin kauan, kun se on kiinteässä olomuodossa; kun asbestia sisältävä materiaali, esimerkiksi rakennuslevy, rikkoutuu, vapautuu siitä kuitenkin ilmaan hienojakoista asbestipölyä. Tässä muodossa asbestikuidut ovat vaarassa päätyä keuhkoihin hengityksen mukana ja aiheuttaa vakavia keuhkosairauksia, mm. keuhkosyöpää. Jopa lyhytaikainen altistuminen asbestipölylle voi olla kohtalokas.

2. Asbestia on arviolta 2,2 miljoonassa suomalaisessa asunnossa

Asbestia pidettiin vielä suuren osan viime vuosisadasta varsinaisena rakentamisen ihmeaineena, sillä sillä on useita rakennusteknisesti loistavia ominaisuuksia, mm. erinomainen palonkestävyys. Siksi asbesti käytettiin paljon ja laaja-alaisesti myös suomalaisessa rakentamisessa, varsinkin 60- ja 70-luvuilla. Tästä johtuen Suomessa arvioidaan yhä edelleen olevan 1,1 miljoonaa rakennusta ja 2,2 miljoonaa asuntoa, joista löytyy asbestipitoisia rakenteita. Käyttötapoja on ollut useita, mistä johtuen asbestia voi löytyä melkein mistä vain: seinistä, lattiasta, katosta, eristeistä, saumausaineista jne.

Asbestipurku

3. Asbestipurkutöitä saavat tehdä vain luvan saaneet ammattilaiset

Nykyisin ainoastaan asbestipurkuluvan saaneet saneerausyritykset saavat tehdä asbestipurkutöitä. Asbestisaneeraajat purkavat asbestia sisältävät rakenteet erillisenä asbestipurkuna ennen muiden purku- ja remonttitöiden alkamista. Näin varmistetaan, ettei asbesti pääsee vaarantamaan kenenkään terveyttä: asbestipurkajat huolehtivat työtilojen asianmukaisesta eristämisestä, siivoamisesta ja jälkitarkastuksesta, sekä tekevät työnsä oikeanlaista suojavarustusta käyttäen.

4. Asbestikartoitus on lakisääteinen velvollisuus

Vuodesta 2016 alkaen Suomessa on ollut voimassa asbestilaki, jonka mukaan jokaisen, joka aikoo ryhtyä purkutöitä sisältävään remonttiin ennen vuotta 1994 rakennetussa rakennuksessa, on ensin varmistettava, että kohteessa on suoritettu asbestikartoitus. Kartoituksella selvitetään, onko rakennuksessa asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja ja onko erillinen asbestipurkutyö näin ollen tarpeen vai voidaanko remonttiin kuuluvat purkutyöt tehdä turvallisesti ilman erityistoimenpiteitä. Kartoituksia tekevät asbestikartoittajat ovat asbestin käyttöön perehtyneitä rakennustekniikan asiantuntijoita. Tarvittaessa kartoittajat turvautuvat arvioissaan näytteiden mikroskooppianalyysiin. Näitä asbestianalyyseja tekevät aiheeseen nimenomaisesti erikoistuneet asbestilaboratoriot.

Asbestikartoitus

5. Keuhkoihin päätyneet asbestikuidut jäävät sinne koko loppuelämäksi

Asbesti on yleisnimitys joukolle kuitumaisia silikaattimineraaleja. Yhteistä niille kaikille on se, että päädyttyään kerran ihmisen keuhkoihin hengitysilman mukana asbestikuidut eivät häviä sieltä oikeastaan ikinä. Ajan myötä keuhkoihin kerääntynyt asbesti, jos sitä on riittävän paljon, alkaa ärsyttää kudoksia ja johtaa sairauksiin.

Asbestikuituja

6. Asbestipölyä on mahdotonta havaita aistinvaraisesti

Asbestipöly on erittäin hienojakoista samon kuin myös hajutonta ja mautonta. Siksi ihmisen on mahdotonta havaita sitä aistinvaraisesti ja näin huomata tulleensa altistuneeksi asbestille. Kaiken lisäksi ilmoille pölähtänyt asbestipöly leijailee tavallisesti huoneilmassa hyvin pitkän ajan ennen alas laskeutumista.

7. Asbestin aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät vasta vuosien päästä altistumisesta

Asbestista tekee erityisen salakavalan se, että asbestin aiheuttamat sairaudet – asbestoosi, asbestiplakkitauti, keuhkosyöpä, mesoteliooma – ilmenevät normaalisti vasta vuosikymmenten päästä altistumisesta.

8. Suomessa sijaitsi ennen Euroopan suurin asbestikaivos

Pohjois-Savolaisessa Paakkilan kylässä Tuusniemellä alettiin louhia asbestia vuonna 1918. Ennen pitkää kaivoksesta kasvoi koko Euroopan suurin asbestikaivos. Tuotanto lopetettiin vuonna 1975, ja vaikka asbestin vaarallisuudesta alettiin silloin jo alkaa olla perillä, pääsyy louhinnan lopettamiselle oli taloudellinen kannattamattomuus. Sittemmin vanhat avolouhokset ovat muuttuneet normaalissa virkistyskäytössä olevaksi järveksi, jonka rannoilla on nykyisin kesämökkejä ja jossa on järjestetty peräti uimakoulua.

9. Asbestia tuotetaan ja käytetään yhä edelleen mm. Venäjällä

Vaikka asbestin vaarallisuus on nykyisin ollut yleisessä tiedossa jo pitkään, asbestin tuotanto ja käyttäminen jatkuu osissa maailmaa. Rakentamisen ohella sitä käytetään myös muilla aloilla, esim. muoviteollisuudessa. Asbestin tärkein tuottajamaa tänä päivänä on Venäjä, josta löytyvässä Asbest-nimisessä kaupungissa sijaitsevat maailman suurimmat asbestikaivokset. Asbestia käytetään etenkin monissa kehitysmaissa, joissa lainsäädäntö ei käyttöä millään lailla rajoita, mutta yllättäen myös esimerkiksi Yhdysvalloissa.

10. Donald Trump ei usko asbestin vaarallisuuteen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kuitannut väitteiden asbestin vaarallisuudesta olevan mafian salaliittoa ja kutsunut ainetta 100 % turvalliseksi. Elokuussa 2018 Trumpin hallinto höllensi maansa asbestin käyttöä koskevaa lainsäädäntöä.

Trump ei usko asbestin vaarallisuuteen