10 faktaa perinnästä

perintä

Perintä saattaa äkkiseltään kuulostaa liiankin vakavalta asialta ja siihen liittyykin paljon melko hurjiakin mielikuvia, jotka eivät kuitenkaan monesti pidä paikkaansa. Silti moni saattaa säikähtää, jos postiluukusta yllättäen kolahtaakin perintäkirje. Katsotaanpa hieman, mitä perintä tätä nykyä pitää sisällään.

  1. Yli puolet suomalaisista on joskus saanut maksumuistutuksen tai perintäkirjeen.
  2. Maksamatonta laskua ei saa siirtää perintään ennen kuin siitä on lähetetty muistutus.
  3. Perintäkirje ei tarkoita maksuhäiriömerkintää tai luottotietojen menettämistä. Perintäkirjeen saatuaan kannattaa sen sijaan olla yhteydessä perintätoimistoon ja sopian asian järjestelemisestä.
  4. Perintä estää velan vanhenemisen. Vastoin yleistä luuloa, velat eivät vanhene 3 vuodessa, mikäli siitä muistutetaan säännöllisesti kirjeitse.
  5. Kuluttajien perintäkulut on säädetty lailla, joten perintätoimistot eivät voi veloittaa velallisilta mitä haluavat.
  6. Kun velallinen on yritys, ei peritäkuluille ole säädetty yhtä tarkkaa ylärajaa kuin kuluttajasaatavien kohdalla. Lain mukaan velallisen on korvattava kohtuulliset kulut.
  7. Maksuhäiriömerkintä tulee luottotietoihin silloin, kun perintäasia joudutaan ratkaisemaan käräjäoikeudessa tai jos velallinen todetaan varattomaksi ulosotossa.
  8. Perintätoimistojen tehtävänä ei ole aiheuttaa ihmisille maksuhäiriömerkintöjä. Nykyaikaiset perintätoimistot yrittävätkin päin vastoin auttaa velallisia löytämään ratkaisuja niiden välttämiseksi.
  9. Perintätoimistot voivat ostaa myös maksamattomia laskuja asiakkailtaan ja periä näitä sitten omiin nimiinsä.
  10. Tratta on julkisuusuhkainen maksuvaatimus ja se on yksi perintäkeino silloin, kun velallisena on yritys.

Tiivistettynä voidaan todeta, että kun maailma muuttuu, niin myös perintä muuttuu. Tänä päivänä perintä ei ole pelottelua ja uhkailua, vaan ennen kaikkea ratkaisujen ja jouston tarjoamista. Kaikki hyötyvät, kun ihmiset ja yritykset selviävät veloistaan mahdollisimman nopeasti.